​

Kokonaisvaltaisen tilanpidon menetelmiä on hyödynnetty ympäri maailmaa jo yli 50 vuotta. Niitä kehitetään jatkuvasti vastaamaan viljelijöiden muuttuviin tarpeisiin. Kokonaisvaltaisen tilanpidon avulla saadaan enemmän rahaa, parempi elämä ja tuottavampi maa.

​

Kokonaisvaltainen tilanpito on joustava johtamisjärjestelmä, joka hyödyntää paikallisia resursseja ja luo hyvinvointia paikallisyhteisölle. Kyseessä on viljelijäjohtoinen ja viljelijän tarpeista lähtevä suunnitteluprosessi, joka nostaa ihmisen keskiöön. Regeneratiivinen maatalousyhteisö on tunnustanut, että ”Holistic Management® on merkittävässä asemassa regeneratiivisen maatalouden tavoitteiden saavuttamisessa menestyksellisesti” (Ann Adams, Holistic Management International 2021).

​

KOKONAISVALTAISEN TILANPIDON PERIAATTEET JA KÄYTÄNNÖT 

​

Periaatteet

​

Kokonaisvaltaisessa tilanpidossa on kaksi perusperiaatetta, joiden mukaan luonto toimii kokonaisuutena (1): maatilalla yhden asian muuttaminen vaikuttaa moneen asiaan. Tästä syystä toimintaa tulisi tarkastella kokonaisuutena ja ottaa huomioon toiminnan ristikkäisvaikutukset. Tunne se luonnonympäristö, jossa toimit (2). Näin löydät oikeat ympäristöösi sopivat viljelymenetelmät ja pystyt toimimaan yhteistyössä luonnon kanssa.

​

Käytännöt

​

Käytäntö yksi: Maatilan inventaario

 

Hyvä johtaminen edellyttää sitä, että tiedät, mitä johdat. Kokonaisvaltaisen tilanpidon suunnitteluprosessin ensimmäinen askel on määritellä johtamasi tilakokonaisuuden rajat. Tämä tekee näkyväksi ne tekijät, joihin sinulla on valtaa vaikuttaa.

Osana johdettavan kokonaisuuden tunnistamista tehdään kirjallinen inventaario tilan kaikista fyysisistä ja henkisistä resursseista. Inventaarioon sisällytetään henkilöresurssit, materiaaliresurssit, luonnonvarat, taidot, verkostot ja osaaminen.

​

Käytäntö kaksi: Kokonaisvaltainen tavoite

​

Kokonaisvaltainen tavoite on tilan suunnitteluprosessin tärkein asia. Se antaa raamit kaikelle tekemiselle eikä rajoitu vain maanviljelyyn. Kokonaisvaltainen tavoite määritellään yhdessä kaikkien päätöksentekijöiden kanssa.

​

Tavoitteen tekemisessä on kolme vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa määritellään, millaista elämäsi olisi, jos itse saisit päättää. Tavoite kirjataan hyvin yleisluonteisesti. Kokonaisvaltaiseen tavoitteeseen voidaan kirjata esimerkiksi, että tavoittelet tasapainoista elämää, jossa on riittävästi lepoa ja mielekästä työtä, sinulla on hyviä ihmissuhteita ja taloudellisesti turvattu elämä.

​

Toisessa vaiheessa mietitään, mitä pitää tehdä, jotta toivottu elämänlaatu saavutetaan ja pystytään säilyttämään. Kolmannessa vaiheessa mietitään, miltä tilan toiminta näyttää pitkällä tulevaisuudessa. Minkälaisia resursseja tarvitaan, jotta tila voi toimia vielä sadankin vuoden päästä?

Kokonaisvaltaisen tavoitteet tekeminen on prosessi, ja tavoite muuttuu sitä mukaan, kun tila ja sen toimijat kehittyvät. Tavoite antaa viljelijän arvoihin pohjautuvat suunnan ja päivittyy matkaa kuljettaessa.

 

Käytäntö kolme: Ekosysteemiprosessit

​

Maaperä on maatilan tärkein resurssi. Kokonaisvaltaisessa tilanpidossa maaperää analysoidaan neljän ekosysteemiprosessin avulla. Prosessit ovat vesitalous, ravinnekierto, biologinen yhteisö ja energian virtaus

(yhteyttämisen maksimointi). Näiden prosessien seuranta ja optimointi auttaa luomaan terveen ja tuottavan maan.

​

Käytäntö neljä: Työkalut ekosysteemiprosessien hallintaan

​

Kokonaisvaltaisessa tilanpidossa eritellään seitsemän eri työkalua, joita voidaan hyödyntää ekosysteemiprosessien hallinnoimisessa. Kaikkien näiden käyttöä pitäisi harkita tapauskohtaisesti, sillä yhteen ongelmaan voi löytää monia eri ratkaisukeinoja. Kokonaisvaltaisen tilanpidon työkalut ovat: luovuus, teknologia, lepo, tuli, eläimet ja elävät organismit sekä raha ja työvoima.

​

Käytäntö viisi: Suunnittelu- ja seurantaprosessit

​

Kokonaisvaltaisessa tilanpidossa on erilliset suunnitteluprosessit tilan eri kokonaisuuksien suunnittelun ja seurannan tueksi.

Taloussuunnittelun avulla voidaan parantaa tilan taloudellista tilannetta riippumatta tuotantosuunnasta ja yritystoiminnan tilanteesta. Se on tärkein suunnitteluprosessi kokonaistavoitteen saavuttamisessa.

​

Taloussuunnittelu auttaa paikantamaan ja korjaamaan tilan kehitystä estävät pullonkaulat ja heikoimmat lenkit sekä optimoimaan investointien tuottamaa tuloa. Taloussuunnittelun avulla maatilaa voidaan kehittää johdonmukaisesti pitkällä aikavälillä. Se auttaa vähentämään kustannuksia ja parantamaan maksukykyä. Käänteinen budjetointi takaa tuloksellisen liiketoiminnan.

​

Tulevaisuuden suunnittelu on luova prosessi, jonka avulla voi askel kerrallaan luoda unelmiensa maatilaan tarvittavan infrastruktuurin (sis. fyysiset ja sosiaaliset tekijät). Se konkretisoi kokonaistavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat asiat ja taloussuunnitelman avulla auttaa suunnittelemaan ja toteuttamaan kehitysaskeleet niin, että ne parantavat elämänlaatua.

​

Markkinointi- ja liiketoimintasuunnitelma on prosessi, jossa kehitetään maatilan liiketoiminta- ja markkinointiosaamista. Markkinointisuunnitelma huomioi tilan tavoitteet ja toimintaympäristön. Sen avulla tunnistetaan tilan tuotteiden vahvuudet ja saavutetaan uusia markkinointimahdollisuuksia sekä vakiinnutetaan tilan asema markkinoilla. Yhdistettynä kokonaisvaltaiseen tavoitteeseen ja taloussuunnitelmaan ne takaavat menestyksen edellytykset maatilalle.

​

Viljelysuunnitelman avulla luodaan tilalle viljelykierto, joka optimoi taloudellisen tuloksen ja maan kasvukunnon kehittymisen ja siten vie maatilaa kohti kokonaistavoitteen saavuttamista. Sen avulla löydetään tilalle sopivat viljelymenetelmät, jotka jäljittelevät luonnon ekosysteemien toimintaperiaatteita viljelymenetelmillä.

​

Laidunnussuunnittelu auttaa saamaan eläimet oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan, oikeasta syystä eläinten käyttäytymisen huomioiden. Se auttaa parantamaan maan kasvukuntoa ja nurmen kasvua, takaa tasaisen rehustuksen, lisää eläinten hyvinvointia ja tuotosta, vähentää kustannuksia ja helpottaa eläintenhoitotöiden sujuvuutta.

​

Ekosysteemien seuranta on merkittävässä asemassa regeneratiivisessa maataloudessa, koska se auttaa havainnoimaan viljelymenetelmien vaikutusta ekosysteemeihin. Sen avulla voidaan havaita ja korjata virheet oikea-aikaisesti. Kun seurantaa tehdään kasvukaudesta toiseen, pystytään havainnoimaan maan

kasvukunnon kehitystä ja optimoimaan käytettävät menetelmät sekä osoittamaan regeneratiivisten toimenpiteiden vaikutus.

​

Edellä mainittujen lisäksi kokonaisvaltainen tilanpito tarjoaa seuraavat prosessit tilan johtamiseen: sukupolvenvaihdos, viestintä ja johtaminen, ajan hallinta.

​

Päätöksenteko

​

Johtaminen on päätöksentekoa. Kokonaisvaltaisen tilanpidon yksi käytännön johtamisväline on päätösten teon tehostamiseksi tehty kysymystestauspatteristo, jonka seitsemän kysymyksen avulla voidaan varmistaa, viekö päätös kohti kokonaistavoitteita.

Yksittäisistä päätöksistä muodostuu laajempi kehityspolku, joka määrittelee, menestyykö maatila vai ei. Kokonaisvaltaisen tilanpidon päätöksentekokehikon avulla voidaan varmistaa, että jokainen tehty päätös vie kohti tilan kokonaistavoitetta. Se auttaa luomaan päätöksentekorutiinin, joka automaattisesti huomioi päätösten taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset.

​

Käytäntö kuusi: Seuranta

​

Seurantaprosessi arvioi suunnitteluprosessien etenemistä. Se auttaa havaitsemaan mahdolliset virheet ja muuttamaan toiminnan suuntaa riittävän ajoissa. Kokonaisvaltaisessa tilanpidossa perusolettamuksena on, että virheitä tapahtuu maatiloilla. Jos ei tee virheitä, ei ole kokeillut riittävästi uusia asioita. Suunnitteluprosessi tekee kokonaisvaltaisesta tilanpidosta joustavan johtamisjärjestelmän, kun virheistä opitaan ja toimintaa mukautetaan vallitseviin olosuhteisiin. Suunnitteluprosessi varmistaa kokonaisvaltaisen tilanpidon onnistumisen koko maatilan suunnitteluvälineenä.

 

Teksti: Philipp Mayer

​

Lisätietoa kokonaisvaltaisesta tilanpidosta:

​

www.holisticmanagement.org

https://savory.global 

www.luonnonkoneisto.fi

​

Neuvojat: Philipp Mayer (Neuvo 2020), Tuomas Mattila (Neuvo 2020)